Author Topic: Selengeegiin essaynuud  (Read 16907 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
Selengeegiin essaynuud
« on: 2009.04.17 17:22 »
Bi yamar mergejiltei boloh ve?

“Amidraliig jilln omnoos hariya gevel taria tari, 10 jiliin daraahiig bodvol mod suulga, harin 100 jileer uridchilan harahiig husvel ard tumend bolovsrol olgo” gesen negen mergen ug baidag. Uuniig 1 talaar ireeduigee harj chaddag alsiin haraatai hun mergejlee zov songon suraltsaj, niigem tsag uyee mederch chaddag gesen utgaar oilgoj bolno. Uchir ni taniig togsoh uyed hamag horongo mongoo zartsuulan baij suraltssan ter mergejil tani her erelt heregtseetei baih ve? Gedeg l yum shuu dee. Tsag hugatsaa huvisan oorchlogdoj, horvoo ertonts deer orshin bui hun torolhton devshil hogjliin zamruu temuulseer. Ene ni bidnii ezemshij bui mergejild ih ondor shaardlaga tavigdah undes boldog. Uchir ni bi orchin uyeteigee hol niiluulen busdaas hotsrolgui alhahiin tuld yamar mergejil ezemshih ve? Gedgee mederch, oilgoson baih heregtei gesen ug yum.    Hun bur morooddog. Gehdee moroodol gedeg bodit amidralaas tes ondoo. Bi ch gesen morooddog baisan. Hediigeer ongotsnii uilchlegch bolno gej bagaasaa husej morooddog baisan bolovch niigemd heregtseetei mergejil songoh ni nadad iluu ashigtai gedgiig bi oilgoson yum. Tsoon ugeer helbel moroodloo bus niigmiin heregtseeg dagan mergejlee ezemshih ni deer gej shiidsen. Ene bol minii huvid ireeduigee batalgaatai bolgoj chadah ehnii huchin zuil gehuu dee. Niigemd bolovsroltoi, mergejiltei hunii guitsetgeh uureg ach holbogdol urid omno ni hezee ch baigaaguigeer osch, delhiin ali ch uls ornii anhaarliin tovd baih gol zuil bolood baina. Onoodor ene niigemd mergejilgui hun amidrahad hetsuu boljee. Tiimees ch hun bur l deed bolovsroltoi boloh gej surguulid suraltsadag.           

Minii huvid niigmiin ajiltan gedeg mergejleer 3 dahi jildee suraltsaj baina. Niigmiin ajiltan gedeg niigmiin shinjtei asuudliig shiidverlehed huvi hun, ger buld tuslah, uilchluulegchided shaardlagatai medeelliig tsugluulah, tednii erh uurgiin talaar medeelel ogoh, uilchluulegchiin baidald dugnelt hiij, berhsheel bolon tulgarsan asuudliig herhen shiideh talaar sanal devshuuleh, niigmiin uilchilgeeg tolovloh, uneleh, saijruulah ba hogjuuleh uuregtei mergejilten yum. Ooroor helbel busdiin sain saihnii toloo ajilladag niigmiin ih emch yum. Ene yag l hunii ih emch gedeg shig saihan sonsogddog bolohoor ch teruu esvel delhiid hamgiin erelttei 10 mergejliin neg bolohoor ch ter uu bi ene l mergejileeree ajillana gej boddog.    Tuuh ornoj niigem hogjij devshine gedeg shiidverleh asuudal, zorchil berhsheel bagasan arilj amgalan taivan, az jargalaar byalhasan divaajin met altan uye ooroo ayandaa bii bolno gesen ug ogthon ch bish yum.  Tiim divaajin met altan uye niigmiin ongorson tuuhend baigaaguitei negen adilaar ireeduid ch baihgui.  Hun torolhton hogjil devshliinhee yavtsad shineer uuseh ba ijil dasal bolson huuchin asuudal, berhsheel, zorchliig ooriinhoo huch hodolmor, oyun uhaaniihaa ach tus, hir hemjeegeer shiidverlej baij orshin togtnoj, neeltteigeer hogjidog bilee. Tiimees ch hun torolhtnii niigmiin asuudal 100% shiidegdene gej ugui. Ene ni niigmiin ajliin heregtsee, shaardlaga haana ch, yamar ch ulsad baina gesen ug yum. Humuusiin oilgotsoor darga esvel sanhuugiin chigleliin humuus, menejeruud tsalin ondortei hamgiin goy ajliig hiideg gej boddog.

Gehdee minii huvid bol mergejliin setgel hanamj l hamgiin chuhal. Hunii heregtsee gedeg hangagddaggui bogood 1 heregtsee ni nohogdohod nogoo heregtsee ni urgan garch irdeg zui togtoltoi bilee. Niigmiin heregtsee gedeg uuntei negen adilaar uusdeg ba humuusiin heregtsee shaardlagaas uuden niigmiin ajiltnuudiin uureg hariutslaga, ner hund, une tsene tsaashdaa odroos odort oson nemegdene gej bi boddog. Uunii 1 jishee bol onoodor niigmiin ajiltan ni niigmiin halamj, hamgaalal uilchilgeenii salbar, buh shatnii bolovsroliin baiguullaguud, huuhed, ger bul, zaluuchuud, emegteichuud, ondor nastan, hogjliin berhsheeltei irgeded uilchleh toriin bolon toriin bus baiguullaguud, olon niitiin tov, tosol deer ajillah bolj, tednii talaarh mania irgediin medleg, medeelel ch orgojij baigaa yavdal yum. Tiimees ch bi ooriigoo zov mergejlee ezemshij baigaa gedegtee itgeltei baidag. Etsest ni helehed “chini unen huslen bol hezeed amjiltand hurgedeg” gedeg negen ugeer essegee togsgoy. Minii mergejliin itgel unemshil ene bairandaa baij hezee 1 odor bi amjiltiin uzuurees atgan avna gedegtee itgeltei baina
« Last Edit: 2012.08.13 10:35 by serdaram »

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
Re: Selengeegiin essaynuud
« Reply #1 on: 2009.04.19 21:33 »
Minii kareriin deed hyazgaar

 Iim neg ug baidag yum “horvoogiin gaihamshig hun, hunii gaihamshig uhaan” gej. Ene minii heleh durtai ugnuudiin maani 1 l dee. Ugtaa bol bolovsrol hund her chuhal bolohiig heleed baigaa ishlel yum. Minii biye ehees torood ene horvood 20 jil amidarchee. Niigemd ooriin gesen bair suuritai hun bolohiin tuld ih surguulid suraltsaj baina. Biye hun bolon tolovshih gej hirendee l hicheej, zov humuujiltei, ireeduid ooriin gesen amidraltai, todorhoi karert hursen hun boloh geed l hodolmorloj, suraltsaj baigaa mini ene. 3 jiliin omno ih surguulid orno gedeg 17-toi ohinii huvid bol tom zorilgo bailaa. Ih surguulid orchih l yum bol amidral mini sain, saihan boloh yum shig sanaj ih surguuliin huviar avchihlaa hemeen yamar ih bayarlaj baisan geech. Gehdee bi buruu bodoj baijee. Nas nemj uhaan suudag gegcheer minii amidraliin zorilgo ch gesen nas nemeh toolond maani nemegdej baigaag oilgoson yum. Anh bi niigmiin ajiltan gej hen boloh, yu hiideg geed l mergejliinhee talaar yamarch togtson oilgolt tosoololgui hun bailaa. Yag l yu ch bicheegui tsagaan tsaas shig. Ter tsaasan deeree hamgiin ehend bi niigmiin ajiltan gedeg 2-hon ugiig bichij baisan bol odoo tsaas maani ereen bolj, bichsen zuils maani ulam nemegdej zuzaarsaar baina. Tsag hugatsaa ongordogooroo l ongoroh bolovch bi alhadgaaraa alhahgui l bolov uu?

Minii uzel surtal hiigeed bodol sanaa oorchlogdoj, biye maani hogshirno ene bol amidraliin jam shuu dee. Gehdee 20 esvel 30 jiliin daraa Selenge gedeg hunii gadaad torh yamar baih ni chuhal bus hen bolson baih ve? Gedeg l chuhal uchraas onoodor bi yu hiihee shiidsen baih heregtei. Niigemd ezleh ooriin bair suuria bi her sain mergejilten bolsonooroo todorhoilno gej boddog uchir chadvarlag niigmiin ajiltan bolj, ene salbartaa ner hundtei, busdad huleen zovshoorogdson mergejilten boloh gesen zorilgo maani minii kareriin deed hyazgaar bolson yum. Ene ch utgaaraa bi ireeduid ooriin gesen niigemd ezleh bair suuritai, chadvarlag bogood bolovsroltoi emegtei bolohoor surch baigaa bilee. Niigemd huniig yamar ch archaagui amitan bolgoyo gevel husel zorigiig ni mohoo gedeg shuu dee.
Hunii amidrald yamarch saad berhsheel tulgarch boloh avch ter bugdiig davalguigeer zorilgodoo hurne gej ugui. Gadaa hedii javartai huiten baisan ch zorilgo teesen minii setgel dotor husel moroodol gal haluunaar durelzene. Uchir ni bi niseed buuh bish gulsaad ochih gazaraa medej baigaa bolohoor aldaj budersen ch bosood alhah uram zorigtoi baina. Ochigdor bol onoodriin bagsh onoodor bol ireeduin ehlel gedeg ugiig yamagt sanaj yavahiig bi hicheedeg. Tiimees ch bi zorilgodoo hurehiin tuld saad bolgoniig davah huchtei bas itgeltei baina. Husel, itgel, temuulel maani zorilgodoo hureh tulhuur mini bolj hureh zorilgo maani hedii hol ch zurh setgel maani tuuniihee toloo bat zogsono.
« Last Edit: 2012.08.13 10:36 by serdaram »

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
Re: Selengeegiin essaynuud
« Reply #2 on: 2009.04.19 21:36 »
Bi yagaad hiih yostoi zuilee tsagiig ni tulgaj hiideg ve?

Biznesiin aldagdsan ashgiig uigagui hodolmoroor nohoj boldogiin adilaar hotsrogdson bolon orhigdson zuiliig mon ooriin hicheel zutgeleer olj avch boldog shuu dee. Gevch minii huvid hicheel zutgel gegch zuilees 1 l holuur toirood baih shig. Onoodor minii hiih yostoi zuils todorhoi baigaa hedii ch za za margaash hiichihvel bolno shuu dee geed l hoishluulchihdag ene zan maani minii tsagiig ni tulgaj yarch sandran yamar neg ajliig hiideg ter zangiin mini eh undes boldog baih. Omno ni hiih tsag zav, hugatsaa baisaar baihad yagaad zaaval tsagiig tulgaj hiideg yum bol? Ene ni neg talaar tsagt ni hiij baival boldog gesen ter handlagaas mini uudeltei baihaldaa.
Bas nogoo talaar yagaad gej ooroosoo asuuj baigaagui bolohoor ch ter uu ooriin aldaa dutagdalaa zasaya gej hicheej baigaaguitee holbootoi baihaldaa. Gehdee etssiin dundee ene zan maani “ene odriin 1 tsag ireh odriin 2 tsagtai tentsene” gedeg ugiin utgiig oilgoogui hun met bolgoj baina. Hoish ni tavij daraa hiine gej orhison zuils maani huraagdsaar baigaad 1 l odor hur boroo bolon deerees buuh uyed l bi ooriinhoo zalhuu hoirgo gedgiig mederne.

Shiruun boroond tsohiulah tusam tsetseg navch, urgamal nogoo hurtel bohir shoroonoosoo salan yamh yamhaar ondorson ulam otgon saihan bolj urgadagiin adilaar bi ene zangaa geen iluu idevhitei boloh yostoi baital 1 l bolohgui yum. Tuhain uyedee uhaarah bolovch ergeed l nogoo zangaaraa yamar 1 ajliig yaj iij baigaad l evteihen argiig ni olood hoish tavichihsan baina geech. Daraa ni yu boloh bilee? Gej bodoj uzeh l heregtei baigaa yum daa. Tegeed bodood baihnee “zalhuural bol aviyas bilegt gal us met harsh zuil” ene ug yag l nadad zoriulagdchihsan geltei.
Alivaa zuiliig ooriin bolgohod hunees ooroos ni mash ih hicheel zutgel huchiig shaarddag. Tsag hugatsaatai bish ooroo oorteigoo uraldah ni minii huvid chuhal bolood baina. Yagaad gevel yamarch yalalt ooroo ooriigoo yalan diilehees eheldeg bolohoor l ter shuu dee. Ooriin aldaan deer suraltsaj tuuniigee zasan zalruulahiin toloo hicheeh l heregtei. Gehdee bas bodood baihad bur yadagaa aldchihsan bishee. “Tsag hugatsaa bol iluu uhaantai togs bolohiin toloonoo bidend ogogdson asar unet beleg” gedgiig hagasaas ni ch gesen uhaaraad l baigaa yum daa. Hichneen tsagiig ni tulgaj hiideg ch gelee ogt yu ch hiilgui garaa humhin hairan tsagaa demii urj baigaa humuusiig bodvol bi yamar 1 baidlaar tsagaa ayataihan ashiglaad l baigaan. Baga bagaar ooriigoo yalan diilj onoodor esvel margaash gej hudlaa helehgui ch hezee 1 odor magadgui 1 jiliin daraa bi tsagaa ur buteeltei ashigladag bolchihson baina. Ene bol zovhon nadaas shaltgaalah zuil uchir bi odoo boltol ooroo oortoo bainga heldeg negen ug baidag yum.
“Tsag bol alt, alt bol mongo” gej. Tiimees bi tsagiig ni tulgaj hiih bus tsagaas ni uritaj hiij baihiin toloo hicheeh bolnoo
« Last Edit: 2012.08.13 10:39 by serdaram »

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
Re: Selengeegiin essaynuud
« Reply #3 on: 2009.04.30 16:59 »
bi yagaad tsag baridaggui we ?

bi unuudur ene olon yagaad gesen asuultiin dotroos uuriin hamgiin dutagdaltai tal boloh tsag ashiglaltiin talaar bicheheer shiidlee. bi er ni uuriiguu ih taiwan hun gej boddog. bi aliwaad taiwan handah ni dawuu tal gej oilgodog. gehdee tsag barihgui bgaag zuwtguh shaltag bol ene bishildee. taiwan geh utgiig buruu oilgoson hereg. bi tsag barimtlahdaa mash muu. uul ni bi untaj hotsordoggui. mash udaan taiwan hudulsuur btal tsag yawaad ugdug. Ugluunii hicheeldee 06 tsagt serdegch ugluu C1 tv-n huuheldeen kinoog uzehgeed hojigdoh ni ih. Bi sayhanaas ehlej ene taiwan bdal bish uureg hariutslagiig oilgodoggui, hundetgedeggui, heneggui zangiin ilrel gj boddog bolson. Ene muu zan barag minii neriin huudas boltson. Angiinhan namaig dandaa hotsorno gej yariad uursduu hotsorch irdeg. Ene ni minii buruugaas shaltgaalsan bhaldaa. Oyutan bolsonoos hoish tsag barih, tsagiin yum tsagtaa geh utgiig ulam ih oilgoh bolson. Hicheeldee gaigui surdag geed hotsroh ni bie tooh zangiin ilrel bolow uu gej onoodor dugnelee.
Hamgiin suuld helehed
 - "Namaig buruutgah 1000-n shaltgaan bgaach Nadad tuunees garah 100000 arga bgaa" gehdee uuriiguu umuursun bish dutagdlaa zasna gesen utgaar hereglej bn.kkkkk
« Last Edit: 2012.08.13 10:40 by serdaram »

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
Re: Selengeegiin essaynuud
« Reply #4 on: 2009.04.30 17:00 »
Orchin uyeiin niigemd chadvartai, bolovsroltoi humuus l iluu shaardagdah bolson bogood odroos odort erdem medleg hunii hamgiin nandin bayalag bolj baina. Delhii yertontsod niigem, zah zeel, ediin zasgiin hariltsaa holboo ulam nyagt bolj baigaa bilee. Ene ni bolovsrol gedeg uls orniig neeh tulhuur bolj ulmaar oron bur bolovsrol medlegiig chuhalchilan uzeh bolsniig haruulj baina. Tiimees ch manai ger buliinhen hun agaargui bol amidarch chadahguitei adil medleg bolovsrolgui bol niigemd ooriin gesen bair suuritai bolj chadahgui gej uzdeg uchraas l namaig ih surguulid oruulsan bilee. Zaluu hun surch mediye, hiij buteeye gesen orgiluun husel moroodoltei baih ni chuhal gej bi boddog. Yamar ch taagui nohtsol baidal uuslee gesen hun ooriin husel moroodol, surah, medeh gesen temuullee hezee ch orhij bolohgui. Tiim ch uchraas bi 3 jil enehuu mergejleer surch baigaa bilee. Shantrah uye ch hurtel baidag bailaa. Yamar ch mergejliin itgel unemshil geh zuilgui baihdaa bi odoo ch bolov mergejlee solidog yum biluu gej hurtel boddog baisan yum. Tsag hugatsaa ongoroh tusam mergejliin itgel unemshiltei bolsnoor bi surah ermelzeltei bolson yum. Tegeed l odoo 4 jiliin talaas iluug ni ileechiheed l yavj baina daa. Ih surguulid orchihloo geed bayarlaad guij yavsan uye mini sayahan yum shig l tod sanagdaj baina. Neg l medehed 3 jil ongorchee. Tegeed anh 1-r kurst orood oyutan bolchihloo geed l yamar ih hoorch baisan geech. Odoo bi 3-r kursiin oyutan. Surch medeh zuil nadad her ih baigaag medehgui bolovch dahiad neg jiliin hugatsaand niigmiin ajiltan gedeg mergejliin hun boloh 2 dahi alhamaa hiine. 3 jiliin hugatsaand bi ih zuiliig surch medsen gej boddog. 3 jil gedeg ooriigoo hogjuulehed bol hangalttai hugatsaa shuu dee. Minii huvid surguulid suraad olj avsan bolovsrol maani niigmiin ajiltan boloh undsen medleguud l bilee. Harin huvi huniihee hogjliin huvid bi barag l ooriigoo hogjuulj chadaagui gehuu dee. Hicheeliin hureend bol ooriinhoo mergejliin talaarh medleg medellee nemegduulj, hogjuulj chadsan bolovch bi bodohdoo oriigoo huvi huniihee huvid hogjuulj chadaagui yum shig ee. “Baga zuiliig medehiin tuld ih surah heregtei” gedeg ugiig sanaj medleg hemeeh ih huchiig ooriin bolgoh heregtei gedgiig bodoh l heregtei. Tiimees ch hun bur yalanguya minii huvid ooriin medeh yostoi zuileesee iluug medeh yostoi gej boddog bolovch omnoh essen deeree bichsenchlen yamarvaa neg zuiliin tsagiig ni tulgaj hiideg zangaasaa bolood l ooroo oortoo tsag gargaj chadahgui baigaa hereg. Ger surguuli 2-oos oor yavah jim baihgui hun shig l yavj irsen bolohoor odoo l bi ooriigoo yamar ih zuilees hotsorson be gedgee mederlee. Yadaj l bi helniihee medlegiig ch bolov deeshluulj chadaagui l baina shuu dee. Ingeed bodood baihnee bi neg bodliin bolovsroltoi bolson gej heleh bolovch ooriigoo hogjuulj chadaagui l gej heleh baina daa. Yostoi jinhen “Bi yu ch medehguigee medne” l gedeg ug shig bolood baina daa.

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
Re: Selengeegiin essaynuud
« Reply #5 on: 2009.05.01 00:27 »
Selengee sain bichjee. Bi bygdiig ni neg byrchlen unshlaa. Hoishdoo ch gesen bichij baigaarai! Onoodriin hicheel chinii bichleget yamar neg hemjeegeer noloolson baigaasai gej hysej baina. Amjilt hysiye! 화이팅

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #6 on: 2009.05.01 21:28 »
Bayarlalaa bagshaa tanii helsen ug nadad ih uram ogloo. Bicheed l baihaar hun saijirdag yum bna lee. Minii huvid blog hotoldog, odriin temdeglel bichdeg bolohoor bichleg bichihed maani ih tus bolson gehuu dee. Bas tanii helsneer busad huuhduudiin esseg unshij ogch bhiig tani haraad heden jiliin daraa ch gesen minii esseeg ingeed unshij bval yamar goy ve gej bodson shuu kkkk. Tegeed ene udaagiin "minii 3 jil sursan NTS" gedeg essegee seminariin tsag deer tanii zovloj bsanchlan bichihiig oroldloo ta neg unshaad sanalaa dahin helne gej bodoj bna.

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
Minii 3 jil sursan NTS
« Reply #7 on: 2009.05.02 21:37 »
Surguuli gedeg ireedui ood temuuleh orgiluun husel moroodliin mini guur gej bi boddog. Bi bol engiin l negen oyutan. Niigemd ooriin gesen bair suuritai boloh gej suraltsaj yavaa hun. SHUTIS-NTS surguulid orood 3 dahi jildee suraltsaj baina. Ter dundaa NA-3 kurs gedeg hamt olnii ochuuhen jaahan heseg ni bolj yavaadaa bayartai baidag yum. Ene 3 jiliin hugatsaand nadad yu es tohioldoh ve dee. Dursamj oguulsen surguuliin mini yum buhen nadad neg l dotno sanagddag yum. Hun bur dursamjtai baidag. Dursamj gedeg nadad uhaaral, az jargal ali aliniig ni belegledeg. Oyutan nasnii gerel gegeetei, gunig gutraltai, hogjil baysaltai geed l saihan muuhai olon l dursamjuud maani bugd l ene surguulitai mini holbootoigoor ursan ongorson bilee. Tiimees ch bi dursamjaa hairladagshigee surguulia hairladag.SHUTIS dotoroo 17 salbar surguulitai Mongoliin hamgiin tom surguuli shuu dee. Ter dotoroo hamgiin otgon ni manai surguuli baih ldaa. Tegeed ch ter uu busad surguuliinhan manai surguuliig jijighen ene ter gej ih l shooldog yum. Yer ni oyutnuud ni chadavarlag, huchtei baihad surguuli ni jijig tom baih ni hend hamaatai yum be? Gants l zuil helehed huchgui hun l busdiig shoolj baysdag gedeg baihaa. Yostoi nogoo ooriin tolgoi deerh buhliig harahgui baij hunii tolgoi deerh ovsiig harna gegchiin l ulger baihdaa. Surguuliig maani jijighen gej baigaa busad oyutnuudad bi haa ch hezee ch ingej l helne. Hen ch baisan ingej l heleh baisan shuu dee. Tanai surguuli chini haana baidag yum be? Hoiloond baidag surguuli mon uu? Geh meteer yarih ni nadad unendee taalagddaggui. Oorsdoo dotor ni orj uzee ch ugui baij ingej heleh ni utgagui hereg. NTS gedeg enehuu hamt olnii dotorh uur amisgal ni yamar dulaan zoolon bolohiig ted nar medeh ch ugui. Jijighen baih ni harin ch nadad iluu saihan yum shig sanagddag. 500-han oyutantai ch gelee manai surguuliin davuu tal bol oyutnuud ni bugd biye biyeniigee tanidag nyagtral saitaad l baigaa yum. Taniltai hun taliin chinee gedeg baihaa. Yamarvaa negen uil ajillagaa yavuulahad manai surguuliin zugees bainga idevhitei, amjilttai oroltsdog zereg ni surguuliin maani nyagtral saitai baidlaas iheehen shaltgaaldag. Tegehleer ene bol neg talaar davuu baidal buyu huch gesen ug shuu dee. Busad yamar ch surguulid baihgui davuu tal yum. Etsest ni helehed bi gart mini amjilt atguulah moroodliin ordondoo alhaj yavna. 3 jil gedeg hediigeer ih met sonsogdoh bolovch minii huvid amidraliin mini dongoj ehlel uye bilee.Tiimees ch bi amidraliinhaa 3 jiliig ongoruulsen tsaashdaa dor hayaj 1 jiliig ongoruuleh enehuu erdmiin ih orgoond surch baigaadaa bayartai baidag. Shuugildan ineeldsen oyutnuudiin duu, salhi siigeh tsonhnii chimee,  surgaali hairlasan bagshuun yaria, surch medeheer temuuleh naiz nohod geed minii hairtai zuils ene orgoond baidag. Surch medhiin huslen bolson hen buhend medleg hairlah NTS-iin uud haalga urgelj neelttei baih bolno gej bi itgej baina.

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #8 on: 2009.05.02 21:38 »
za bi ingeed daraagiin essegee oruullaa "Minii 3 jil sursan NTS"

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #9 on: 2009.05.03 23:14 »
odoo oruulah minii daraagiin esse bol tsalingiin talaar yum.

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
tsalin
« Reply #10 on: 2009.05.03 23:15 »
Mongo, tsalin gedeg zuilguigeer onoogiin niigmiig tosoolohod hetsuu. Ali neg baiguullaga bolon alban gazar ajillana gedeg bugd l etssiin dundee tsalin avhiin toloo bish gej uu? Bi tsalin gedeg zuiliig ooriin medlegiin hureend ingej oilgodog. Tsalin gedeg ni ajillasan ajliinhaa holsond avdag zuil gej bi oilgoj baigaa. Ooroor helbel tusgai hodolmoriin gereenii undsen deer hun ooriin oyun uhaan bolon biyeiin hucheer hiij guitsetgesen bolon buteesen zuiliinhee hariud avch bui hols yum. Engiin ugeer tailbarlaval mongoguigeer amidrah bolomjgui bogood ter mongo gegch zuiliig bid ajil hiij tuuniihee holsond tsalin hemeen nerlej avdag l gesen ug shuu dee.Mongol ulsiin huuliar bol tsalingiin dood hemjeeg 109.000 togrog gej zaasan baidag. Alivaa 1 baiguullaga ajilchiddaa tsalin olgohdoo ene huuliig barimtladag bogood ajliin bairnii baidal, ajil guitsetgeh unelgee, alban tushaaliin unelgee zereg olon shalguuriin daguu tsalingiin dood hemjeenees deeshluulen tootsoj ajilchiddaa ogdog. Yer ni baiguullagiin ajilchiddaa tsalin togtooh neg gol zuil ni tednii ajliin zereg dev buyu alban tushaal, ur chadvar, ajliin turshlaga, ajliin guitsetgel zereg uzuuleltuud baidag. Sain ajillaj chadah yum bol mon uramshuullin sistem ch baigaa. Ajilchdaa uramshuulj tedniig idevhijuuleh ni yamar ch baiguullagiin strategit zohih yosoor baidag zuil yum. Ajilchid ni ajliin setgel hanamj dooguur baina gedeg todii chine ajliin buteemj muu l baina gesen ug shuu dee. Tiimees ch baiguullaguud ajilchidaa motivatsijluulj tedniig uramshuulah heregtei gedgiig sain meddeg. Tsalingiin talaar bi deerhees iluu garahaar ih zuiliig meheguie. Hichneen ene talaar sudalsan ch gelee ooriin hols hucheer olj avdag ter tsalin gegch zuiliin utga uchriig nariin sain oilgoogui l baina.Ajil hiij tuuniihee ur shimiig hurten tsalin avna gedeg hend ch gesen saihan shuu dee. Minii huvid ajil hiij tsalin avah yamar baidgiig yag unendee medehguie. Gehdee naizuudiinhaa yaria, ooriin bodol zergees uzehed ajil hiih goy yum shigee. Yagaad ch yum be bi ene jil, zun amraltaaraa ajil hiihiig uneheer ih husch baina. Ene talaaraa anh 2 kurst baihdaa geriinhendee helsen chini odoo heregguie daraa jil hiigeerei gej baisan yum. Odoo ter ugee sanah baih gej naidaad l bi ene zun ajil hiij unze gehees l mash ih tesej yadaj baina. Anhnii tsalingaa avanguutaa bi hadgalamj neene gej bodoj baigaa. Tegeed hicheel orohod ooriin tolboriin yadaj taliig ni ch gesen ooriin huch hodolmorooroo olson terhuu tsalingaaraa tolno gej boddog. Tiimees udahgui bi tsalingiin talaar hend ch yarichih tiim l chadvartai bolno gej bodoj baina.

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #11 on: 2009.05.07 04:08 »
Minii daraagiin bichleg "Minii hereglee"

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
essay
« Reply #12 on: 2009.05.07 04:08 »
Minii hereglee

Hun burt heregtsee gej baidag. Terhuu heregtseegee hangahiin tuld l humuus mongo gegch zuiliin araas hoshuurdag baih l daa. Uchir ni onoogiin niigemd mongogui l bol ooriin materiallag heregtseegee hangaj chadahgui shuu dee. Heregtsee gedeg heregleenees tes ondoo oilgolt yum. Heregtsee gedeg hangagdaagui buyu tuuniigee hangahiin toloo baih ter zuil yum. Harin hereglee gedeg yag odoo nadad baigaa hereglegdej baigaa ter zuils bilee.
Bi engiin l negen ailiin jiriin l negen ohin. Tansag saihan heregleetei bish ch gesen busdaas dutaad baihaar ch tiim taaruuhan heregleetei bish. Unetei chanartai gej brand hooj uzeegui bolovch bas hyamdhan geed chanargui zuil hjereglehiig husdeggui tiim l hun. Yer ni hen hyamdhan chanargui zuil hereglehiig huseh bilee dee. Ali boloh chanartai, edelgee saitai, uzemjtei zuil l hereglehiig huseh ni medeej hereg. Manai onoogiin niigemd bol hun orlogiinhoo hemjeegeer ooriin heregleegee avch baidag. Sariin dundaj orlogo ondortei hunii hereglee ter chineegeeree l ortog ondortei tuuniigee dagasan chanartai l baina gesen ug shuu dee. Harin minii huvid ooriin geh orloggui eej aavaasaa 100 huvi haraat oyutan bolohoor hussen bolgonoo heregleed baij chadahgui l baina.
Omno ni helsenchlen yostoi l nogoo 2 idehgui hooson honohgui gedeg shig busdaas muu esvel busdaas iluu garaad baihaar zuilgui tiim l heregleetei baina daa. Gehdee bi tiim iim gej ooriin heregleegee goloh gesengui ee. Uchir ni bi ooriin odoogiin heregleendee setgel hangaluun baidag gej helj bolno. Odoogiin minii hereglee zovhon huvtsas, hool huns, gar utas, computer zergeer l ilerch baigaa yum. Uchir ni nadad unetei tsaitai unaa tereg, ooriin gesen oron bair, house geh zuil baihgui bolohoor tansag hereglee baihgui l bolj baigaa yum daa. Tegeheer bi ooriigoo hyazgaarlagdmal heregleetei gej todorhoiloh ni zov gej bodoj baina. Avii gesnee sanasniihaa zorgoor avchihdag baisansan bol saihan l baihsanj. Gevch nogooteiguur ene ni nadad mash uitgartai yum shig sanagddag.
Mongol shig iim jijighen ulsad ugaasaa delhiin jishgeer heregleetei baina gej baihgui shuu dee. Tegehleer  minii heleh durtai bas negen ug baidag yum. “Uhaantai hun baihgui yumandaa shanalahiin orond baigaa yumandaa baysdag” gedegchilen bi ooriinhoo heregleeg baga busdaas dutuu gej golohdoo bus harin ch ooriin odoogiin heregleendee setgel hangaluun baih ni zov gej bodoj baina. Yagaad gevel bi udahgui ooriin gesen ajil toroltei, niigemd ezleh bair suuritai bolson hoinoo ooriin heregleeg oyutan baih uyeiinhees deeshilsend  ulam l setgel oodrog, hangaluun yavah bolno gesen ug shuu dee. Tiimees ch bi urid ni ch tiim l baisan, odoo ch tiim l baigaa, hoishid ch tiimeeree l baih ene bodoldoo bool ni met unench baij oort baihgui zuildee shunah bish oortoo baigaa zuildee setgel hangaluunaar amidrah bolno.
« Last Edit: 2012.08.13 10:42 by serdaram »

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #13 on: 2009.05.10 22:42 »
Sain bn uu? Bagshaa ta soriloo hezee avah yum be? testeer avah yum uu? am shalgalt avah yum uu?  :D

Offline Selenge

  • Өсгөлүүн гацуур
  • **
  • Posts: 41
(No subject)
« Reply #14 on: 2009.05.13 22:33 »
Hi bagshaa ta dungee onoodor gargaj forum deer bairluulaagui yumuu? :?:

Offline serdaram

  • Ойн савдаг
  • *****
  • Posts: 1862
ff
« Reply #15 on: 2009.05.14 00:11 »
Forum deer bish web deer tavichihsan baigaa. sain hardaa. baigaa daa
« Last Edit: 2012.08.13 10:43 by serdaram »